Ja täällä taas! : ) Oon pelannut jo pari osaa eteenpäin ja taas täytyy päivitellä blogia ajantasalle ennenkuin voi jatkaa.

En ole vieläkään saanud Gadwinia toimimaan, joten pelin kameralla mennään edelleen... Ensin Gadwin otti työpöydästä kuvia, sitten mustia kuvia joissa näkyi vain pelin kursori ja nyt kokonaan mustia kuvia. Hajoaa pää! :D Oon yrittänyt saada sitä toimimaan vaikka kuinka monen ohjeen avulla. Ei ole kivaa :(

En jaksa jaaritella enempää, joten tässäpä itse osa :)


Kuten jo edellisen osan lopussa mainitsin, olen saanut kaikki loputkin lisärit ! Sen kunniaksi Petäjäpurot päättivät hankkia kissan. Tämän suloisen karvapalleron nimeksi annettiin Kyösti.


Kirjailijan urasta innostunut Alvi kirjoitti romaanin romaanin perään. Hänen tuotoksensa olivat poikkeuksetta huippumenestyksiä eikä Jennikan yliopistoajoilta tuttuja hermoromahduksia enää tullut huonosti myyneiden kirjojen vuoksi





Kyöstistä tuli nopeasti koko perheen silmäterä. Leikkisä ja sosiaalinen kissa piti huolen ettei talossa ollut hiljaisia hetkiä.


Petäjäpurojen suvun uusin jäsenkin alkoi jo ilmoitella olemassaolostaan. Alvi ja Jennikao livat molemmat innoissaan tulevasta perheenlisäyksestä. Pikkuiselle Silvialle saataisiin viimeinkin sopiva leikkikaveri eikä tytön tarvitsisi aina olla yksin.

Niin sitä pitää Alvi, raskaana oleva vaimosi siinä vieressä kaipaa rakkauttasi ja sinä vain silittelet kissaa. Olet hieno mies.


Silvian taiteelliset lahjat yllättivät koko perheen ja erityisesti Alvin. Tyttö osasi jo kolmevuotiaana piirtää Laamatiimi-joukkueen maskotin!






Jennikan äidinvaistot eivät olleet sieltä terävimmästä päästä. Silvian rääkyessä väsymystä tai nälkää Jennika vain piirteli autoja. Onneksi pienelle Silvialle löytyi alakerrastakin pehmeä nukkumapaikka ja jotain syötävää eikä tytön tarvinut kuolla nälkään tai nukkua kylmällä lattialla.


Kyösti ei pitänyt Silviasta aivan yhtä paljon kuin Silvia piti Kyöstistä. Yleensä Kyösti viilettikin häntä suorana ulos nähdessään Silvian pinnasängyn ulkopuolella.


Näitä harvinaisia hetkiä! Tuo hovimestari ei oikeastaan tee muuta kuin siistii pensaita ja jumittaa kukkapenkissä.





Artturin ja Neean rakkaus kukoistaa edelleen. Enää se ei ole  estotonta pelehtimistä missä sattuu vaan pikemminkin pieniä arkipäivän asioita.

B-day time! Silvian on aika jättää hyvästit vaipoille ja tuttipulloille.


Silvia on aivan äitinsä kopio. Tyttö ei ole perinyt isältään mitään muuta kuin hiustensa värin :D

Silvia halusi ensitöikseen opettaa Kyöstille temppuja. Kyösti osasi jo ennestään tulla kutsusta luokse ja istua, mutta Silvian mielessä olivat hieman vaativammat ja hienommat temput. Mikä tahansa kissa osaa istua, mutta harva kissa osaa istua pöntöllä!

Taikalamppuja on päässyt vähän kertymään :D


Petäjäpurojen perheessä ei mitään valmisruokia naposteltu. Artturi loihti joka päivä toinen toistaan hulppeampia aterioita ja perheellä olikin tapana kokoontua yhteiselle aterialle ainakin kahdesti päivässä. (Ja sen kyllä huomaa, he ovat kaikki pullukoita :D)



Yksinäisenä lapsena Silvia keksi itselleen kaikenlaisia omia leikkejä. Aikuiset olivat usein liian kiireisiä viettämään aikaa Silvian kanssa, mutta se ei häntä kovinkaan paljoa haitannut. Parempi vain, kun sai omia koko leikkikentän eikä tarvinut jakaa leluja kenenkään kanssa!





Kyösti on aivan liian söpö :3



Artturi oli jo lopen kyllästynyt laiskaan ja saamattomaan hovimestariin, mutta hellämielisenä ihmisenä hän ei raaskinut erottaa miestä. Ja tekihän hovimestarikin sentään joskus jotain: Eräänä päivänä hänet nähtiin vessassa karhupumppu kädessään!

Silvian ensimmäinen koulupäivä!




Viimeisillään raskaana ollessaan Jennika näki tv-dokumentin, jossa kerrottiin että raskauden aikana paljon liikkuneet äidit kokivat keskimääräisesti vähemän synnytystuskia. Dokumentin innostamana Jennika vihki pihan perällä lojuneen jalkapallomaalin käyttöön ja vietti pitkän päivän futista pelaillen.

Koulussa ei ollutkaan aivan niin helppoa kuin Silvia oli kuvitellut. Hän oli kovasti toivonut saavansa kympin jo ensimmäisenä koulupäivänään, mutta todistusta koristikin vain seiska.



Tämä on pelottavaa. Jennikalla ja tuolla miehellä on kolme salamaa ja he ovat koko ajan flirttailemassa toisilleen. Oli pakko ottaa ACR:lla mustasukkaisuus pois päältä ettei Jennikan ja Alvin avioliitto mene pilalle :D


Alvi on joskus aika lapsellinen. Varsinkin ruokapöydässä :--D


Eräänä iltana sohvalla torkkunut Jennika heräsi kummalliseen tunteeseen vatsassaan.


"Se dokumentti oli yhtä huijaustaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaarrhhh!" Jennika rääkyi synnytyspolttojen alkaessa. Ahkerasta liikkumisesta ei ollut yhtään mitään hyötyä. synnytys oli aivan yhtä tuskainen kuin edelliselläkin kerralla.


Tuskien sietäminen kuitenkin kannatti ja pian Jennikan käsivarsilla lepäsi kahdeksannen sukupolven toinen edustaja. Tämäkin tyttö peri isänsä vaaleat hiukset ja siniset silmät. Söpöliini sai nimekseen Selja.



Kouluaamujen aikaiset herätykset ärsyttivät Silviaa. Silvia oli henkeen ja vereen iltavirkku, joten varhain herääminen tuotti suuria hankaluuksia. "Miksi sinne kouluun muka pitää mennä näin aikaisin, eikö siinä voisi olla iltavuoroa", Silvia nurisi lähes joka aamu.

Tämä paha. Miksi Petäjäpurojen pihaan kaartaa poliisiauto?

Miksi poliisisetä kättelee Alvia? Onko Alvista tullut rikollinen?!


Ei sentään! Poliisisetä vain toi perheen uuden lemmikin adoptiopalvelusta.  Perhe oli päättänyt hankkia Kyöstille oman kissakaverin pienten kissanpentujen toivossa. Tässä siis pikkuinen Kerttu-kissimirri :)





Paksun lumipeitteen laskeuduttua Kielosolaan Silvia innostui tekemään lumiukkoja pihamalle. Hän kyhäsi yhdessä illassa neljä vihaista lumiukkoa vartioimaan taloa.


Kauan sitten poimitut appelsiinit pääsivät vihdoinkin käyttöön kun Artturi osti taloon mehustimen. Muutamaan päivään perheessä ei sitten syöty yhtään mitään, juotiin vain mehua...





Tämä perhe hoitaa kissojaan paremmin kuin lapsiaan... :D

Silvian innostus taiteita kohtaan vain kasvoi. Hänen taaperoiässä tekemänsä laamataideteokset  heitettiin vahingossa roskiin, joten Silvia päätti ilahduttaa perhettään maalaamalla pari uutta.


Neea tuntuu olevan talon ainoa aikuinen simi, jota kiinnostaa vauva enemmän kuin kissat. Hienoa vanhemmuutta Alvilta ja Jennikalta: Heidän ensimmäisestä lapsestaan huolehti pääasiassa Artturi ja toisesta Neea. :D

Lapsi on terve kun se leikkii, mutta hullu jos se ei osaa lopettaa.






Mietin vaikka kuinka kauan että miksi simit jäätyivät talon sisäporealtaassa. Sitten älysin, että huoneeseen satoi lunta sisälle sen upotettavan porealtaan vuoksi? :D Mitä ihmettä.

Vaippasankarin on aika kasvaa hieman suuremmaksi vaippasankariksi!





Seljakin muistuttaa kasvonpiirteiltään pelottavan paljon Jennikaa. Hänellä on kylläkin aivan selvästi Alvin suu!



Kaikkein tärkein taito eli käveleminen piti opettaa tytölle ennen kuin kukaan ehti sanoa "kakku".
Alan muuten oikeasti epäillä ettei Jennika ole oikeasti tyttöjen äiti. Hänellä ei ole kertaakaan ollut toiveissa mitään lapsiin liittyvää eikä hän tee vapaaehtoisesti mitään sosiaalisia toimintoja lapsiaan kohtaan. Sen sijaan hän toivoo keilaamista ja flirttailee Alvin työkavereiden kanssa :D





Kerttu on söpö kun se on niin pieni ja kaikki muu niin suurta!


Näenkö oikein, leikkiikö Jennika vapaaehtoisesti lapsensa kanssa? Kyllä! Hänestä on viimeinkin tullut oikea äiti!

Mutta missä on vastuullinen ja rakastava äitimme nyt..?

Arvasin.


Kevät alkoi pikkuhiljaa tehdä tuloaan Kielosolassa. Paksu lumivaippa peitti edelleen maan, mutta lämpötilan nousun myötä Silvian uskollinen armeija alkoi haihtua ilmaan.





Jennikan laittaessa ensimmäistä (? en ainakaan ole nähnyt hänen ennen laittavan perijätalolla ruokaa) kertaa ruokaa perijätalon liedellä syttyi tulipalo. Tuleekin hiillostettua kalkkunaa!




Urhean palonaisen ja vielä urheamman Jennikan ansioista liekit saatiin taltutettua je henkilö- ja kissavahingoilta säästyttiin.


Kielosolan tyyni ja hiljainen talviyö. Vain suden yksinäinen ulvonta kaikuu yössä. Niin rauhallista ja kaunista.

Ja sitten "YÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄRGGHGHHHHHH!"
Suden ulvontaan liittyy epävireinen rääkynä. Seljalla on asiaa!


Kertusta tulikin aikuisena kaikkien yllätykseksi hyvin tumma. Mikä ihmeen logiissa kissojen väreillä on?

Seljan mielestä harmaa Kyösti-kolli muistutti paljon hänen isoisäänsä Artturia. Kyllähän Artturissa ja kissassa jotain samaa näköä on?


Tämän naisen minä vielä Petäjäpuroille nappaan!


Lapsihulinassa Kyösti oli päässyt melko kurittomaksi ja alkanut tuhota perheen maallista omaisuutta. Artturi päätti etsiä Kyöstille töitä, jotta se viettäisi vähemmän aikaa kotona eikä ehtisi tuhota kaikkea mitä talosta löytyy.






Petäjäpuro FunFact: Talouden jäsenet eivät ole ikinä olleet kaikki nukkumassa yhtä aikaa.

Alvi olisi kovasti halunnut vielä kolmannen lapsen, mutta Jennika ei lämmennyt ajatukselle ollenkaan. "Jos sinä itse synnytät sen", oli Jennikan tyly vastaus Alvin aneluihin.

Jos joku lukijoista kehtaa väittää ettei Kyösti ole söpöydellään ansainnut olla 50%:ssa osan kuvista, hän ottakoon minuun henkilökohtaisesti yhteyttä. Asia selvitetään kahden kesken saunan takana!


Kyösti-tunnelmiin siis lopettakaamme tämä osa. Kyösti on söpö :)

Ei mennyt prosentit aivan kuten veikkasin edellisen osan lopussa :D Kyllä tämä on 60% Kyösti, 30% Silvia ja 10% kaikki muut. :--D Miten niin kaikki perheenjäsenet pitää ottaa tasapuolisesti huomioon?

Mitäköhän paljastaisin seuraavasta osasta..? Sen voin ainakin sanoa, että siinä on taas yhdellä uudella lisärilläni isohko rooli ;) 

Huomatkaahan myös uusi ulkoasu. Se sininen alkoi olla vähän liian talvinen, joten vaihdoin tällaiseen neutraaliin valkoiseen. Vastaisuudessa varmaan vaihtelen vain banneria.

Ai niin! Piti laittaa vielä pari eläinkauppakuvaa, siellä sattui olemaan pari vanhaa tuttua:

Aapo Petäjäpuro. Hän on siis Artturin veli. Ja taustalla tietty Janita, Jennikan sisko :)

Ja tässäpä vielä Artturin sisko jonka nimestä en ole varma. Veikkaan kuitenkin Aadaa :D